keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

päivitysenkka

taas päivitystä- teen päivitysenkan! Kotona ollessa kun aika käy pitkäksi niin rupee miettimään ja nauramaan kaikelle ihan tyhmälle. Äsken vaihdoin petivaatteita ja mietin, että jos koirat olisivat ihmisiä niin miten erilaisia olisivatkaan..joo ei kuullosta terveeltä, mutta näiden ajatusten takia en ole sairaslomalla.

Enivei, Allille kun ehdottaisi, että vaihdetaanko petivaatteet niin se varmasti ajattelis jotain tän suuntaista: "nyt vaan ihan hiljaa..älä katso sinnepäin..paina pää tiiviisti sohvan reunaa vasten ja oo niin kuin et oliskaan tai esitä nukkuvaa. Toi varmaan kohta unohtaa ton jotenkin kamalan hankalan kuullosen idean johon en aio osallistua. Tässä on hyvä. lämmin, ihanaa...just näin, ollaa vaan.. ja kohta kun oon oikein söpönä tässä näin, niin joku sen tulee mulle kertomaan ja ehkä ottaa kainaloon..."

Ava sen sijaan olis varmaan näin: "ni mitäs siitä sitten sais? Onks sul niinkun jotain rahaa, niinkun kakskymppiä tai jotain? tai jos sit vastapalvelukseks veisit mut vaikka syömään johonkin, niinku mäkkiin tai jotain?" ja sitten kun se jotain tekis niin tietty vähän vaan sinnepäin roiskasten ja jäljet tulisi korjata jokatapauksessa...ja sitten se muistaisi puhua koko loppupäivän kavereilleen, miten rankkaa sillä jotenkin oli ja miten se aina pakotetaan osallistumaan tyhmiin kotitöihin.

Pahkis sen sijaan innostuis asiasta: "hei joooooo!!!! jos mä vedän tästä niin vedä sä tuolta, tai hei! vedetäänks yhtä aikaa ja lauletaan samaan aikaan ihan täysii yht peittolauluu?! tää on niin siistiä!!! oho, nyt toi peitto hajos... soriiii! mut jos tää kerta hajos niin kuules ollaanks sellasta peittosotaa, jossa katotaan, että kumpi saa enempi kaapattua peittoa ittelleen?? ni ollaan sitä sit silleen, että mä niinku kuitenkin voittasin sen, jooko. Tää on niiiiin siistii! Hei voitaisko me tehdä tätä joka päivä? ja hei, mitä me sit sen jälkeen voitais tehdä?".

Pirkkis lapsi sen sijaan luultavasti ei vielä osaisi puhua, mutta innostuisi kovasti "kukkuu-leikistä" yrittäen samalla maistaa peitonkulmaa..tai sitten siitä olis ihanaa maata peiton päällä kun peittoa vedettäis ympäri asuntoa.ja muutamaa kuukautta myöhemmin se leikkis petivaatteiden vaihtoleikkiä yhdessä mielikuvitusystäviensä kanssa.

Asiasta sitten kukkaruukkuun. Eilen eläinlääkärissä rokotuksilla pirkon kanssa. Sillä oli katkennut alakulmuri ja toinenkin vissiin jotenkin haljennut. Mihin lie leukansa mätkäyttänyt tai repinut jotain vimmatusti. Täytyy nyt seurailla niitä, toinen tippuu hetkenä minä hyvänsä. yritin sitä äsken nykiä, mutta ei lähtenyt. Annoin hirvenluun purtavaksi, varmaan lähtee sillä. Pirkkis oli toki helppo ja mukava eläinlääkärissä, pussasi kaikkia ja antoi kiltisti tutkia. Ei kait edes huomannut mitään piikkejä. Ja koska puntarilta sai namia niin sinne piti kiskoa koko ajan istumaan. Painoa oli tytöllä nyt 8,5kg. Eläinlääkäri totesi että, "onpas kiva nähdä, minkä näköinen pirkosta tulee. Siitä ei varmaan mitään kamalan kaunista tule, mutta ehkä et näyttelykoiraa ottanutkaan..? Sillä on kyllä aika jännä karva kun ei oo lyhyt, mutta ei pitkäkään ja tollanen erikoisen tuntuinen." Mun piti tietty oikasta sitä ja kertoa, että Pirkko on kuules pentueensa tulevaisuudentoivo noin niinku missimielessä. Se on ainut nimittäin, jonka heti tunnistaa bordercollieksi, kaukaakin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti