LOMA!!!

Siinähän se, tärkein asia kerrakseen :))

Suunnattiin loman alkuun heti juhannuksen viettoon Hailuotoon. Mummopapparyhmä eli Kaapo ja Alli jäivät reissusta pois ja Metku lähti mukaan (jotta koiramäärä ei olisi reissussa ollut liian vähäinen). Ei vaan, mukaan se lähti, sillä startteja oli vkonlopun aikana sillekkin tiedossa. Majoituttiin maatilamajoitus Heikkisellä n. 10 kilsan päästä kisapaikasta. Niin rauhallista ja rentouttavaa. Tutustuttiin tosi mukaviin ihmisiin ja kisat oli tunnelmaltaan sopivan rennot. Radat oli kivoja, tykkäsin sikana Tienhaaran kuviosta, jotka mahdollistivat erilaisten ohjauskuvioiden toteuttamisen ja laittoivat siis vähän miettimään.

Tuloksilla ei näissä kisoissa omalta osalta juhlittu, mutta suoritusten osalta jäi erihyvät fiilikset. Ava teki neljä rataa, kaikki mitä oli tarjolla. Sille yksi nolla ja loput hyllyjä. Mä oli niin ylpee sillikoirasta, sillä se teki hyvin töitä jokaisessa startissa! Sain myös itse nyt varmuutta siihen, millaisin "rutiinein" sen kanssa on startteihin hyvä valmistautua. Vkonlopun aikana ehti kokeilla erilaisia valmistumistapoja, jonka pohjilta oli hyvä todeta, mikä tuntui parhaiten sopivan mulle ja koiralle. Nyt siis jatkossa pyrin hoitamaan itse sen lämmittelyn ja yritän pitää sen mahdollisimman rentona ja matalassa mielentilassa. Edellisen koiran aikaan vähän houkuttamista ja sitten melko passiivisesti lähtöpaikalle niin, että Ava saa vetää paikalle. Lähtöluvan jälkeen koira vasta hallintaan ja nopeasti itse liikkeelle. Annan sen katsella ympäristöä kun kävelen pois, mutta otan hyvin kontaktin ennen kutsua. Tokihan tää nyt voi vaihdella ja elää, mutta jotain ajatusta kuitenkin. Nyt on tullut kokeiltua sen kanssa vaihdellen kaikkea: reilua nostatusta, verkkahyppyjä, seuruuttamista, kepon toteuttamaa lämmittelyä ja koiran haltuun ottamista sekunti ennen starttia, rauhoittamista, jne.. Mä oon tyytyväinen jos homma pelittää niin, että se ei vaadi multa mitään reuhaamista. Tykkään keskitttyä rauhassa niin, että kaikki huomioi ei tarvi olla kiinni koirassa koko ajan ennen starttia.

Radoilla Ava teki erinomaiset kontakti joka kisassa, hyvät kepit, ei yhtään rimaa alas. Ei, tulihan vikalla radalla muurin kalikka alas kun tein siihen pakkovalssin. Virheitä tuli sitten muutamissa kohdissa, jossa itse en ottanut koiraa riittävästi haltuun tai tein huolimattomasti jonkun ohjauksen.

Metkun kanssa oli meno malko vauhdikasta ja hallitsematonta. Sen kanssa kolme starttia ja kaikilta hylly. Vika rata oli kyllä aivan erinomainen mun mielestä, mutta sitten ihan lopussa homma kasahti Aan alla olevaan putkeen. Metkun mielestä kontaktiesteet eivät ole esteitä joten niille ei luonnollisestikkaan mennä jos on parempia vaihtoehtoja. Nyt tarvis niin treenata sen kanssa kontaktien alla olevia putkia. Vikasta radasta jäi hyvä mieli ja mukavasti mutusteltavaa :)

Siihen tosiasiaan havahduin, että en osaa tehdä kahdelle koiralle erilaisia vaihtoehtoja rataantutustumisessa. Nyt siis aina jompikumpi kärsii. Tietty jos rata on profiililtaan sellainen, että samanlainen suunnitelma palvelee molempia niin mikäpäjottein. Sadun kanssa jo puhuttiinkin, että täytyy nyt tehdä niin, että kisaavat eri starteissa toistaikseksi.

Eilen lämmittelylenkillä Ava sai haavan jalkaansa :( Nyt täytyy toivoa, että haava tulee kuntoon Klagiin mennessä. Harmittaa sikana, että menee sivusuun treenejä tuon takia. Joutuu siis tekemään lomalla muutakin kuin agilityä. Omituista.

Hommaa onkin jo tässä kertynyt mukavasti ja päivät tuntuu täyttyvän kaikenlaisesta kivasta: tänään issikkaratsastamaan, perjantaina Misalla ja Tapsalle, lauantaina Tuomolle ja Sadulle, sunnuntaina Sonjalle ja Kaitsulle, maanantaina Paraisille Nooran luo jne..jos jossain kohtaa nuo pakolliset pihahommat, ikkunanpesut ja mattojen pesutkin saisi tehtyä. Saahan sitä kun on koko päivä aikaa.