ja täydellinen luoksetulo. Pitkästä aikaa kävin vähän tottiksia ottamassa sen kanssa ja huoh, on se vaan superkoira niissä hommissa. Teki kaiken hyvin, mutta mikä luoksetulo! Tuli n. 25 m päästä niin kovaa kuin ikinä pääsi. Kolme metriä ennen liinat täysillä kiinni ja perse penkkiin. liukui maata pitkin (oikeesti) ja pysähtyi millilleen suoraan ihan täydellisen lähelle, mutta ei hipassutkaan mua. Huoh, tota mielikuvaa muistelen nyt hetken aikaa. Treenin jälkeen euforinen ilme koiralla ja nyt makaa tossa jaloissa kovin tyytyväisen oloisena. Just tälläsissä fiiliksissä sitä taas tajuaa, miksi tälle omistaa suurinpiirtein koko vapaa-aikansa.
ja pitihän tulla tänne hehkuttamaan ihan vaan tätä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti