Aamu alkoi parhaalla mahdollisella tavalla kun sain testarin, että meidän tuleva kummilapsi syntynee tänään :) Jotenkin se on erityistä kun oikein ihana ja läheinen kaveri saa lapsen. Mä oon ihan muikeena ja toivon niin, että kaikki menee hyvin!
Eilenkin oli aivan muikeena, sillä Avan kanssa kisat meni kertakaikkisen upeesti. Niinkuin viime kirjoituksessa manasin, niin usko on vähän ollut koetuksella sen kanssa kun kisoissa ei vaan homma oikein ole pelittänyt. Mutta mistä lie ja mitä olikaan tapahtunut, mutta nyt sujui upeesti. On tuo Sussu vaan salaperäinen elukka :)
Tehtiin siis triplanolla, joka on melkonen suoritus meille. En ole itseasiassa koskaan edes Kaapon kanssa tehnyt triplaa joten ihan uusi kokemus kaikenkaikkiaan. Kaikki radat tuntuivat helpoilta ja mulla oli jotenkin kamalan itsevarma olo. Toi on niin outoa, sillä kakkos ja kolmosradan tutustumisissa en edes saanyt päätettyä, miten aion minkäkin kohdan tehdä. Ja ekan radan tutustumiessa kävin vain hätäsesti, sillä en ehtinyt ennen rataa lämpätä ja karkasin sitä tekemään. Radat olivat kaikki vauhdikkaita, joka aiheutti monelle päänvaivaa. Musta ne olivat tuttuja juuri sen takia. Kiitos Jarin treenien. Noista mikä vaan olis voinut olla Jarin käsialaa.
Eka rata oli paras meiltä, enkä siinä montaa asiaa edes hioisi paremmaksi. Keppien jälkeinen elämä oli videolta katsottuna vähän tökkö. Kepeiltä lähtiessä Ava katsoi muhun liian kauan ennen putkeen irtoamista. Ja kepeille tulossa olis hiukan jännistystä kun ekassa välissä ajautui vähän kauas. Mutta taisteli itsensä kakkösväliin. Voitto meni ansaitusti Raisalle, mutta tultiin tokaksi ja sillä irtos hyppyserti!
Tokalla radalla menin vähän go with the flow meiningillä. Erityisesti radan alku tuotti monelle päänvaivaa putkiAa kuviollaan, mutta pidin suunnitelmastani kiinni ja se oli meille toimiva. Sen jälkeen vaihdoin ja hioin suunnitelmaa monessa kohtaa ja erityisesti radan lopussa menetettiin varmaan ne muutamat sekunnit, joilla olisi voitto voinut napsahtaa. Tultiin tokaksi ja saatiin siis vaadittava tupla ja tervemenot SM-kisoihin!
Vikalla radalla..meneeköhän mulla jo sekaisin nää radat! Olikohan se kuitenkin se vika rata vasta jossa oli hankala alku? No jos muisti on näin hatara niin ehkä en ala kummemmin analysoimaan enää näistä profiileita.. :) Tärkeintä kuitenkin, että vikaltakin radalta napsahti nolla ja silla tultiin Plikan ja Revon jälkeen kolmansiksi.
Aika supermagee fiilis kyllä oli tuon setin jälkeen. Tämä oli kuulkaas sellaista hunajaa haavoille ja kolhiintuneelle itseluottamukselle, että kyllä kelpas!
Nyt pakko lopettaa, koska lähden kannustamaan Pasia ja Pahkista kisoihin. Toivottavasti tänään olis niiden päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti