onhan siitä taas aikaa kun oon tänne ehtinyt ja saanut aikaiseksi mitään. Yritetään nyt kun on aikaa.
Ollaan syksy treenailtu Avan kanssa ahkeraan ja käyty monen ulkopuolisen huipputyypin ja kouluttajan reeneissä. Jokaiselta on tullut jotain ja kaikesta oon saanut jotain, mitä treenaamalla meistä tulee varmasti parempia. Parin viikon sisällä lokakuussa treenattiin ensin Zeljkon opeissa, sitten Kabain, Janitan ja myös Niinun treeneissä. Ei ole siis siitä hommat kiinni, ettei hyvät kouluttajat katsoisi perään, ainakin silloin tällöin. Ja onhan mulla hyvin asiat kun viikoittain treenaan Suomalaisen Jarin koulutuksessa ja lisäksi torstaisin treeniporukassa, jossa on monta niin viisasta, osaavaa ja muutenkin mukavaa treenikaveria. Ollaanko sitten kehitytty, noo.. kaippa ollaan..? Jarin viikkotreenit on olleet nyt musta erityisesti sellaisia, joissa päästään tekemään asioita Avalle sopivalla tyylillä- tehdään vauhdikkaita ratatreenejä pitkillä esteväleillä ja radat on useimmiten sellaisia, joita voisi kuvitella tulevan vastaan kisoissakin. Avalle sopii tyyli, että mitään ei hinkata. Pidetään treenit lyhyinä ja ytimekkäinä. Keskimääräisesti musta lähes kaikki treenit on menneet sen kanssa tosi hyvin. Ollaan treenattu vauhtia kesästä ja sanoisin, että sitä on tullut lisää. Ei olla juurikaan treenattu esim.keppikulmia ja se kyllä nyt näkyy menossa. Ne on heikolla hapella ja virhemahdollisuus kepeillä on suuri sisäänmenoissa, eritoten hankalammat avokulmat on nyt tosi ruosteessa. Kontakteille on tullut hyvin myös vauhtia lisää ja itsenäisyyttäkin. Tällä hetkellä Avalla on hyvä ajatus niiden suhteen.
Kisattukkin ollaan joitain startteja Avan kanssa ja virheitä on tullut tasaisesti kaikilla osa-alueilla. Kepeillä on tainnut tulla nyt eniten virheitä ja samoin ylösmenoista. Muutama rima on tainnut tipahtaa ja jokunen putkiansaan lankeaminen on käynyt myös. Kisoissa tärkeimpänä tavoitteena on ollut hyvien fiilisten saavuttaminen ja parempi keskittyminen. Oon huomannut, että miten paljon Avaan itse vaikutan ja yrittänyt nyt saavuttaa kisoissa mahdollisimman vähän paineistavan fiiliksen Avalle. Yritän myös kovasti hyväksyä sen, että en nyt vaan saa sitä kisoissa samaan fiilikseen tällä hetkellä kuin treeneissä. Samalla toki toivon, että tilanne korjaantuu kun saadaan lisää kokemusta. Se on mennyt kuiteskin niin paljon paremmaksi vuoden aikana. Tajusin justiinsa, että siitä on nyt vuosi kun aloitettiin kisaminen sen kanssa. Välillä tuntuu niinkuin oltaisin tahkottu jo pidempäänkin, mutta oikeesti ollaan sen kanssa vielä alkutaipaleella.
Ava leikattiin toissapäivänä ja nyt pidän sille ihan kunnon tauon. Sterilisointi tehtiin tähystyksellä ja el.lääkärin mukaan toipuminen on tosi nopeeta. Sen mukaan voitaisiin jo muka treenata kun tikit parin viikon päästä otetaan pois. Oon kuitenkin päättänyt, että silli on tauolla joulukuun loppupuolelle saakka agilitystä. Tekee meillä molemmille varmaan ihan poikaa.
Nyt on suunnitelmissa paneutua Metkuun tämä loppuvuosi. Ollaan treenattu sen kanssa tosi vähän nyt syksyllä, mutta kisattu kyllä jonkin verran. Aivan ihmeen kaupalla tehtiin kirkkiksellä tuplanolla sen kanssa, mikä on huippujuttu! Nyt olisi sitten tarkoitus kisata ja treenata sillä mielellä, että sm-kisoihin lähdetään. Katsotaan nyt, kuinka tiukassa ne nollat on. Heti tuplanolla kisojen jälkeisissä kisoissa Turussa Metku palautti mut hyvin takas maanpinnalle..Se loikki ja karkas kaikki kontakti, karkas parissa startista lähdöstä ja muutenkin se vei ja mä kitisin perässä. Tulihan selväksi sitten kertaheitolla, mihin keskitytään nyt kun treenataan.
Pasi ja Pahkis on mennyt eteenpäin. Niiden menoa on nyt pääsääntöisesti aina mukava katsella. Pahkikselle on varattu aika kuviin muutaman viikon päästä ja samalla tehdään leikkaussuunnitelma piilokiveksen leikkaamiseksi. Samalla otetaan toinenkin palli pois ku mitä sitä säästämään.
Huomenna olis tarkoitus lähteä Kuopioon MAP-koulutukseen (lasten kehityksellisten ongelmien seulontatesti). Palailen kotiin ens viikon keskiviikkona ja sitten oon taas ammatillisesti hiukka pätevämpi. Ihan jees. Toivottavasti silli parantelee täällä itseään hyvin ja pasi tajuaa jos haava alkaa voimaan huonosti. Nyt se vähän ärtyi kun yritin suojata sitä likaantumiselta kun käytiin kävelyllä. kaippa se tosta.
Muuten kaikki kunnossa. Pientä jännitystä olis tiedossa nyt parille seuraavalle kuukaudelle, mutta tuohon palailen sitten joskus kun on sen aika. Nyt pannarille :)
