HYVÄÄ VAPPUA!

Tänään syödään. Ja juodaan. Kohta tulee vieraista yhdet parhaimmista joten kyllä kelpaa.

Kävin äsken rimalaisten pentutreffeillä riksussa. Treenattin kolmin Simpan, Reiskan ja pirkon kanssa. Kyllä riitti naureskeletavaa niiden menoa ihmetellessä. Leikkimisen lisäksi vähän aksaakin. Pirkko kääntyili yhden hypyn kanssa ja putki siihen lisäten. Pakkovalssin merkkausta harkkasin ja suoraa. Puomin alastulotreeniä pitkästä aikaa myös. Jo pikkujuttuja tehdessä on huomattavissa, että pitää mieluusti vähän etäisyyttä ja lähelle tulo (erityisesti kohti tulo) on sille vaikeampaa. Lähdöissä mieluummin asettuu maate jonnekkin takavasemmalle. Yksittäisille hypyille lähtee, mutta ei niin kovaa poispäin musta. Nyt oon pyrkinyt mustavalkoisuuteen, että kun ollaan hallissa tai hommissa niin muita ei lähdetään yhtään moikkaamaan. Ulkona sitten, mutta luvalla. Pientä vilkuilua silloin tällöin ja hännän heiluttamista kun joku lähellä, mutta ei mikään ongelma musta tuo asia. Siis että lähtisi joskus kesken hommia jotain moikkaamaan. Kivaa oli taas sen kanssa. Aikalailla samoja juttuja tehdään sen kanssa, lyhyitä pikkupyrähdyksiä. Kasvaa nyt pirusti joten omaehtoisen liikkumisen lisäksi kaikki tuollainen järjestetty pidetään melko pienenä. Painaa nyt 12 kg ja korkeutta on varmaan joku reilu 40cm. On löysä, takakorkea ja muutenkin melkosen rumilus just nyt- puhunpa omasta maailman parhaasta pirkostani mairittelevasti.. :) No sanotaan nyt niin, että tällä hetkellä tuo sisäinen kauneus on enempi valttikortti... :) hei, vieraat tuli! nyt tarvii lopettaa! Huomenna sisaruksia tapaamaan, kivaa!

lämpöenkat

voihan pääsiäinen, miksi lopuit jo? Säät eivät olisi voineet olla paremmat viikonlopun aikana , ihanaa! Alli taitaa meidän koirista eniten nauttia lämmöstä. Se hakeutuu kuistille paisteeseen grillaamaan itseään ja näyttää siltä, että ei voisi olla onnellisempi. Vaikka taivas tippusi niin se tuskin sitä huomaisi. Se vaan makaa kyljellään pitkin pituuttaan ja nauttii. Ava pöljä makaa auringossa ja näyttää siltä, että tukahtuu kuumuuteen.. Kaippa jonkinmoisten toiminnanohjauksellisten vaikeuksien takia ei tajua kuitenkaan siirtyä varjoon.. Pirkkis on pihalla ja pihalla ja pihalla. Sillä on niin monta projektia koko ajan kesken, että viihdyttää itseään niin kauan kuin sen antaa viihdyttää. Välillä se nukkuu terassin kupeessa ja välillä istuu ajatuksiinsa upoten pitkiä aikoja ja katselee maailman menoja.Se käy molemminpuolisilla naapureilla kylässä. Naapurin tolleri 10kk on se lempikaiffari ja käy siellä leikimässä. Toisen puolen naapurin lapset n. 3v ja 5v on myös sen kaiffareita ja oma-aloitteisesti on myös siellä käynyt. Pahkis seuraa Pasia. Sillä on tosiaan joku kumma raasu vaihe menossa ja haluaa olla siellä, missä pasikin. Koirat ovat niin innoissaan keväästä, että ovat kamalan leikkisiä. Jopa Alli ja Ava ovat intoutuneet painimaan keskenään monet kerrat ja se on harvinaista. Pirkon kanssa on ihanaa leikkiä jokaisen mielestä. Kaikki leikkivät sen kanssa eritavalla ja pirkko myös niiden kanssa eritavalla. Hassuja. Pahkis osallistuu joka hommaan, mitä on tekeillä tai vireillä. On ne vaan ihania ihan jokainen.

Pääsiäisenä kisattiin ja treenattiin. Jotain uutta ..? Lauantaina Pirkon kanssa Zeljkon opeissa pentukoulutuksessa. Hyvin män, eikä tarvinut yhtään palata torstaisiin ajatuksiin. Nyt se jaksoi hyvin touhuta mun kanssa, eikä ollut kiinnostunut muista. Leikki hyvin ja sen kanssa oli ihanaa puuhata. Taisi Zeljkokin siitä pitää, mutta se taitaakin olla vähän puolueellinen. Käytiin tekemässä makkararuutua Piken kanssa sunnuntaina ja pike oli kuin olis aiemminkin tehnyt noita hommia. Nokka pysyi maassa ja kiiruusti palas takas ruutuun kun tajusi siirtyneensä sieltä ulos. Ei häirinnyt mikään ohiajava auto tms. Hän oli töissä. Ava kävi ekaa kertaa metsäjäljellä. Suunnitelmissa olis saada sille jäljeltä tulos. Saapa nähdä, miten käy.

Sunnuntaina Metkun kanssa Purinalla hyl-0-hyl. Nolla hypäriltä, joka sinänsä harmillista, sillä hypärinollia on jo riittävästi hankittu. Kuumuus, ulkokisat, hieman pehmeä pohja,treenamattomuus, meillä olo tai mikä lie oli vienyt selvästi siltä voimia. Tai varmaan noi siis yhdessä! Ekalle radalle lähti kuin metsälenkille, ihan muissa ajatuksissa. Lopetin radan kun esteelle numeron 7 mennessä oli tiputtanut kaikki rimat yhtä lukuunottamatta (jonka hyppäs väärästä suunnasta). Lämmittelyhypyillä radan jälkeen vaikutti taas normaalilta ja päätin vielä kokeilla toisen radan, jolla sitten kulkikin ihan hyvin. Vähän voimattoman oloinen se kyllä oli ja jouduin ihan hetsaamaan ennen rataa sitä (harvinaista). Vikalla radalla alku ok, mutta mäjäytti päin muuria niin, että en tiennyt sattuiko ja lopetin. Ei onneksi satuttanut tai ainakaan ei levon jälkeen oireillut mitenkään. Vähän jäi outo fiilis radoista, että mikä on.

Maanantaina sitten Janakkalassa Avalle hyl-0-0 ja Metkulle 3 xhyl. Metkulla samat systeemit kuin sunnuntaina. Hieman voimaton, jättää hieman jalkoja roikkumaan helposti hypyillä ja valitsee itselleen helpot vaihtoehdot (ei tule ohjaukseen mukaan). Videolta katselin, ettei outoutta huomaa siitä niinkään, mutta jotenkin tuntui. Sillä on aika paksu turkki myös joten hirmunen kuumuus vaikuttaa varmasti sekin. Ja voihan se ikä jo siinä näkyä. Toivottavasti nyt ei ainakaan jumissa olisi tms. Onneksi on menossa käsiteltäväksi.

Avan kanssa ekalla radalla keppien sijasta ansaputkeen. Arvasin ja ehkä siksi menikin niin. Videolta näkyy, etten edes yritä saada sitä käsiin kunhan vaan hoen kepit, kepit, kepit..tyhmä minä. Sain puhuttelun tuomarilta (eka kerta ikinä) kun palasin vihellyksen jälkeen komentamaan sen takaisin istumaan. Ava katseli johkin ja nosti persuksensakin vielä, rasittavaa. Ekalla radalla yleisöön vilkuilua myös kesken radan, joten ei ihan kymppi fiilikset jäänyt siitä. Joitain pätkiä tuli hyvin, mutta ei oikein irtoa kun ei keskity ja kamalan vaikeaa ohjata sitä kun on sitten melko erilainen. Tokalla radalla ehkä hitusen parempi fiilis, katseli vähän, mutta ei niin paljoa. Ei aivan tullut ohjaukseen ja kaarteet venähti. Radalla melko monessa kohtaa viime hetken pelasteluita, mutta en perkeles luovuttanut ja siitä oon hyvilläni. Vääntöjen vääntönolla, mutta nolla kuitenkin! Vika rata oli hyvä, oikea hyvänmielen rata. Kaikki taisi onnistua! Alku ehkä hitusen hidas, mutta loppua kohden parempi. Puomin otin liian nopeaan kun joku ahneus iski..saakeli. Mutta siis tuplanolla! taas!! Nyt on tulosten osalta kulkenut vähän mukavammin sen kanssa. Sm-kisoihin on tulokset kasassa ja karsintoihinkin jos vaan jostain onnistuisi voitto saada. No, en karsintoihin lähde sen kanssa enivei, vaikka voitto saataisiinkin. Aion keskittyä muiden radoista nautiskeluun. Eilen Lotta ja Plikka tekivät muuten hienoja ratoja. Oon niiden puolesta onnellinen!

kaksi karpaasia

hyvää pääsiäistä! Kun sais nukkua niin enköhän herää klo 7(vaikka petiin on menty vasta puolen yön jälkeen).. jos kohta lähtis tottiksia ottamaan sussun kanssa. Illalla grilijuhlimaan veikkojen kanssa, kivaa :) Pääsee samalla näkemään kahta super ihanaa veljenlasta. Ehtisköhän sitä vaikka salillekkin?

Eilen illalla zelkjon opeissa metkun kanssa. OMG. Eka pätkä lähes mahdoton kun pitkät välit, eikä ehtinyt esteille kertomaan käännöksistä tai ohjaamaan läheltä pois ansoilta. Z totesi vaan, että et taida treenata tuon kanssa ja yritä nyt jotenkin saada tuo rata loppuun niin tehdään jotain helpompaa.. Oltiin vissiiin koko ryhmä niin onnettomia treenin suhteen, että päätti tosiaan tehdä toisen treenin meille. Enemmän käännöksiä ja mahdollisuus ohjata lähellä. Se sujui jo tutummin. Kontaktit on pötköllä nyt hitaat,mun on pakko juosta aika paljon ohi, jotta tulee alas, eikä siis tule kuitenkaan. Jää himmaamaan 30cm päähän maasta. Käännökset painaa lujaa läpi jos en ehdi kunnolla jarraamaan. Rimoja ei enää paljoa tullut tokalla setillä ja teki yhden varsin hyvä sylivekkijaakotuksen. Enpä ole ihan varma, että jäikö treenistä hyvät vipajat kisata viikonloppuna. Pitäisiköhän sitä vähän käydä lauantaina treenaamassa..?

Pirkosta oon ollut vähän huolissani kun liikkuu niin kamalan näkösesti. Eilen sitä ihmeteltiin ja pennun löysyydeksi se tulkittiin. Kukaan ei kait nähnyt mitään epäsymmetrisyyttä, mitä ite oon bongannut. Riina ja Saija kävivät sen polvet läpi, vasen vähän löysempi, mutta ei luksoidu (niinkun jo ehdin pelätä). Nyt on kait se hetki kun pitäisi silmät sulkea ja pitää kädet ristissä, että hyvä siitä tulee. Toisilla tuo vaihe on rankempi kuin toisilla ja Pirkko on kyllä nyt aika honkkelikonkkeli, takakorkea, kömpelö lapsirukka. Voltin rinnalla näyttää epäsporttiselta kuulantyöntäjältä, mutta ehkei nyt keskimääräsesti niin kamala jytky ole. Voltti on vaan pieni (ja sporttinen) ja Pirkko pikku karpaasi. Painaiskohan nyt 11kg, luulisin, ja korkeutta varmaan vähän reilu 40cm.

Sain zeljkolta myös hyvää muistutusta, että järkeä saa käyttää tossa hallissa hengailussa. Pirkko on nyt lähiaikoina keskittynyt eri paikoissa aikalailla vain ihmisten pussaamiseen ja muiden koirien moikkaamiseen ja sen kyllä huomaa.. On myös agilitystä selvästi innostunut penkkiurheilija joten yhtälö ei ole hyvä. Huomasin eilen, että kun tullaan halliin, niin sillä ei ole kiirus mun kanssa tulla tekemään hommia vaan moikkaamaan ihmisia, koiria ja katsomaan agilitya. Miten salakavalasti onkin näin päässyt käymään. Se on ollut niin hyvin kontaktia hakeva, että en ole nyt muutamien viikkojen aikana panostanut yhtään yhdessä tekemiseen (muualla kuin kotona nyt vähän jotain). Jotenkin oon kait liiaksi halunnut sulkea silmiä sen kamalalta kasvuvaiheelta ja kun hampaat on irtoillut niin ahkeraan, että suu on ollut kipeä niin en ole viitsinyt edes leikittää pahemmin. No, hyvä että joku kehtas sanoa, niin otan asian vähän vakavammmin. Yritin tosiaan eilen leikittää sitä kun toinen koira suoritti, eikä Pirkko lähtenyt leikkiin vaan kiskoi kohti toista koiraa, eikä ottanut yhtään kontaktia. Yritin houkutella leikkiin, mutta kun ei tepsinyt niin kielsin, joka ei sekään oikein tehonnut. Tämän jälkeen Z kommentoi, että jos saa päättää, että ei leiki kun pyydän vaan tekee mitä haluaa niin se ei tiedä hyvää agilitya ajatellen. On kurjaa jos oppii, että sen ei tarvitse tehdä niinkuin pyydän. Jatkossa sama asia voi toistua myös radalla, koira ei tule minne näytän vaan menee minne haluaa, ei välttis pysähdy kontakteilla jne. Ja olishan se nyt tärkeintä, että haluaa tehdä mun kanssa eniten. Nooo, nyt sitten vaan tilanteet sille helpommiksi alkuun. Jos ei leiki hallissa niin sitten hallin ulkopuolelle. Täytyy vahvistaa, että ottaa kontaktia muhun ja ehkä pitää nyt myös pieni breikki tästä ihmisten pussailusta ja koirien moikkaamisesta. Tai edelleen vakavasti myös mietin, että annan sen nyt vaan kasvaa pahimman vaiheen ohi. Toisaalta noiden temppujen tekeminen olis varmasti hyvä juttu sen motoriikalle. Sen on vaan niin vaikea tehdä edes niitä just nyt kun ei yhtään tiedä, kuinka monta jalkaa sillä on.

Aa, toi otsikon kaksi karpaasia viittaa siis myös muhun. Uusi elämä etenee, mutta kuntoilun osalta nyt viime viikkojen aikana huonommin. Saakeli kun en ole vaan muka ehtinyt. Mihin noi päivät oikein häviää..? Puntari onneksi on pysynyt kaverina, painoa näemme lähtee pikkuriikkisen edelleen, vaikka en oikeasti edes laihduta. Toi vähempi hiilareiden syönti vaan tekee silleen. Nyt on lähtötilanteesta tammikuusta lähtenyt itseasiassa melkein kuusi kiloa. Sinänsä jännää, että sitä ei kyllä huomaa juurikaan mistään. Tissit vaan on hävinnyt.. :) Että onpahan tääkin järkevää.

jep, mut palataan taas.

kevät tulee!

Ihanaa, kevät tulee ihan oikeestikkin! Viikonlopuksi on kuulemma luvattu jopa +20astetta, voiko olla totta :)

Pirkkis on lähiaikoina keskittynyt eniten pussailuun (tai pussailun kohteena olemiseen), muiden koirien kanssa tutustumiseen ja hengailuun. Viime viikolla kävi pari kertaa hallilla tekemässä putkea ja lelulle kirmaamisia siivekkeiden välistä juoksennellen. Kotona oon yrittänyt vahvistaa, että toisi lelua. Toki myös samoja vanhoja juttuja tehdään, mutta mitään uutta ei olla oikeen opeteltu (eikä vanhoissakaan oikein edetty). Pitäisiköhän kärsiä huonoa omaatuntoa kun temppuilujen opettaminen on jäänyt vähemmäksi..? Ehkei. Se on nyt niiiiiin kamalassa kasvuvaiheessa, että parempi antaa vaan olla ja kasvaa. On aikamoisen takakorkea koipeliini, löysä kuin mikäkin ja liikkuu aika hmm…ei niin sulavasti. Lisäksi vaihtaa hampaita nyt niin ahkeraan, että leluilla leikkiminen tai revitteleminen ei ole parasta hommaa tällä hetkellä. Antaa siis tyttösen olla, ehditäänhän me. Tärkeintä on, että tykkään siitä niin kamalasti, että voiko pennusta noin tykätäkkään? Tuo tykkäämisen tunne on kait paras pohja kaikelle tulevaisuudelle ja se asia on kyllä kunnossa.

Viime viikolla käytiin rokotuksilla ja Pirkkis hurmasi odostustilassa ihmisiä kiskomalla tosissaan vaa’alle 2on2offia tekemään. Välillä hän rakasti odotustilan lapsia yrittämällä ihan kamalan kiltisti moikata niitä (lue: makaa selällään lasten edessä samalla ilmaa harkitusti nuollen ja viaton ilme naamallaan), hän myös rakasti rajusti odotustilan aikuisia (lue: hyppii ilmaan villisti tukka takana yrittäen päästä nuolemaan kasvoja ja syliin). Pätevyyttään hän esitti tarjoamalla mulle kaikkia temppuja, joita nyt osaa (koska namia oli varmasti mukana). Kun mitään ei tapahtunut, jäi hän nukkumaan jalkoihin. Eläinlääkäri vakavalla äänellä totesi, että suosittelee, että Pirkko jäisi erityisseurantaan hampaiden vaihdosten ajaksi (sillä on muutamia maitohampaita haljennut..) ja suositteli, että jos alkuun Pirkko muuttaisi heille noin pariksi kuukaudeksi.. Sellanen se meidän Pirkkis on, että osaa hurmaamisen taidon tosi hyvin. Saa nähdä kuinka possu siitä tulee kun katselen sitä niin vaaleanpunaisten lasien läpi tällä hetkellä. On sillä nimittäin pilkettä silmissään suuntaan jos toiseen. Tapa, millä luikertelee aikuisten koirien luo - sanoisin, että varsin viehättävän olemuksen takana on myös hieman dominanssia. Se on tarkka resursseista ja onkin saanut kuulla kun on muutaman kerran komentanut muita koiria aarteiltaan, jotka eivät edes ole sallittuja aarteita (esim. tiskikoneen astioiden esipesu). Ja kun rapsutan muita ,niin ei aikaakaan kun hän yrittää vallata kaiken huomion itselleen. No, pieniä asioita, mutta hyvähän se on kiinnittää näihin huomiota mahdollisimman ajoissa.

Zeljko(ja ihana Tip)on Suomessa ja maanantaina oltiin Avan kanssa sen koulutuksessa. Oli taas hyödyllistä, se on kyllä kiva tyyppi ja tykkään sen tavasta ohjata, vaikka poikkeaakin omastani jonkin verran. Voiko ihmisen olla niin vaikeaa ymmärtää ihan vaan kääntämistä..?? voi näköjään. Siinä mielessä uskoisin, että sen tapa sopii mulle, että tykkään juosta ja yrittää ehtiä. Sanoi, että Ava liikkui hyvin treeneissä ja se olikin hyvä. Pyysin vinkkejä, millä se lähtisi tekemään vauhtia sille lisää ja kehotti mua tekemään paljon lyhyttä pätkää korkealla vireellä. Täytyy myöntää, että mä oon kyllä huono tsemppaamaan koiraa äänellä kun ohjaan. En osaa edes mielikuvissa nähdä itseäni paljoa ääntä pitävänä ohjaajana. Varmana tarvis tehdä jotain ja kokeilla, miten oikeesti on. Hyötyykö ava siitä vai ei.

Tällä viikolla vielä parit Zeljkon treenit, tai yhdet? En ole itseasiasassa varma, että tuleeko torstaina sporttikselle. Lauantaina ainakin. sunnuntaina kisat metkun kanssa ja maanantaina Avan ja metkun. Mitähän muuta kivaa sitä keksis pääsiäiseksi? Mulla saattaisi vähän tehdä mieli bilehilettää perjantaina :) Löytysköhän joku samanhenkinen?

pirkko kiipeää, hyppii ja pomppii..

no niin, no niin. Vettä sataa ja lumet sulaa, hyvä juttu! Lumen alta paljastuu kakkakasa jos toinenkin, vaikka onhan noita talvellakin keräilty. Loputon homma, tuntuu siltä. Pirkko ja pahkis auttaisivat keruu puuhissa mieluusti paimentamalla lapparia ja Alli ja Ava syömällä sitä itseään. Kumpikaan tapa ei ole loppuviimeiksi kovin kiva. Pirkosta on siistiä kun lumen alta paljastuu kaikkea kivaa (siis muutakin kuin kakkaa) ja jaksaisi loputtomiin puuhailla pihalla. Ja naapurin pihalla..jonne on löytänyt tiensä.

Pirkkis elää kait sellasta vaihetta, että siitä on kivaa kokeilla vähän fyysisiä rajojaan. Tämä siis tarkoittaa, että joka paikkaan on kiva kiivetä ja hypätä. Sydämen tykytyksiä mulle ja varmaan myös välillä sille... Eilen otin sen radanrakennuksen ajaksi halliin pörräämään ja parin minsan aikana se ehti juoksennella suoran putken päällä edestakaisin (olipas ihana tasapainotella!), pituuden palikoita edestakaisin ja pelastin sen myös kipuamasta puomille ja keinulle..jep, ei taida enää onnistua huoleton hengailu. Kotona kokeilee rajojaan mm. hyppimällä sohvalta selkänojan kautta lattialle, hyppimällä tuoleille jne. Lenkeillä on usein pakko kulkea hankalimmasta kohtaa..

Lasten kehityksestä kun ammatin puolesta pitäisi jotain tietää, niin tekee mieli vähän verrata. Tässä vaiheessa lapsen kohdalla olisi paha ruveta liioin ylisuojelemaan, sillä nyt niitä perusvalmiuksia ja taitoja kovaa vauhtia kehittyy: kehonhallinta, tasapainon ja asennon hallinta, motorinen suunnittelu ja koordinaatio, ruumiinkuva jne. Ihmisillä homma toimii niin, että kaikkien perusvalmiuksien päälle sitten lähtee rakentumaan liikkeiden tarkempi säätely. Tokihan vähän pitää vahtia ja katsoa päälle, mutta jotenkin oma ajatusmaailma puoltaa sitä, että turha holhoaminen ei saa kuin pahaa aikaan. Tähän ei nyt pidä sekoittaa mitään ylirasittamista, mutta kaikki liikkuminen, joka tapahtuu sen itsensä toimesta on hyvästä. Vaikka välillä vähän mätkähtäisikin niin siitä juuri luulisi oppivan. Jep, ja tuo toinen koirahan meillä on se d-lonkkanen joten hyvin toimii ajatusmalli :)) hei niin ja ilman muuta sille kerrotaan, etä tuoleille ei saa hyppiä jne. kun ei muutkaan koirat saa.

En ole itseasiassa kamalasti mitään nyt pirkon kanssa tehnyt. Muutamana iltana viikossa se on ollut treeneissä mukana hengaamassa ja lopuksi pässyt viideksi minsaksi halliin vähän leikkimään. Putken osaa ja tykkää siitä. Alastuloja rakastaa ja hakeutuu niille aina seisomaan kun on tilaisuus (eilen taas itseä itseään palkaten eli lelua tapporavistellen seisoi alastulolla tärkeän näköisenä). Oon tehnyt pohjatöitä leikkimällä eli lähetellyt lelulle, kuljetellut kädessä, sylkkäreitä, poispäinkääntöjä ja yhdessä kirmailua. Kuolleelle lelulle menee hyvin, mutta ei tuo. Jää makaamaan niille sijoille ja odottaa, että tulen perässä leikittämään taistelulla. Kahden lelun leikkiä oon tehnyt ja siinä saattaa vahingossa lelua hiukan kantaakkin mua kohti. Jos lähden juoksemaan karkuun niin kirmaa perään lelu suussa, mutta kun käännyn kohti niin samantien menee maahan odottamaan, että tulen leikkimään. Maahanmeno on sillä muutenkin herkässä. Tarjoaa sitä helposti ja jää odottaman paikoilleen aika mukavasti. Sillä on ihan hyvä ilme, kun jätän sen maahan (tai istumaan) ja kävelen pois. Lähtee kutsusta kovaa luokse tai mihin nyt sitten kuuluukin (lähinnä siis lelulle tai putkeen). Ei olla kauheesti mitään siivekkeiden kiertämisiä tehty, mutta eilen naksun avulla vahvistettiin hieman ja alkoi musta hyvin tajuta asiaa. Heti kun tajuaa niin lisää vauhtia, mikä on hyvä juttu. Eilen teki super-penikka-agilityä ja meni hyppy, putki, hyppy, hyppy kokonaisuuden (ilman rimoja toki). Kahdella jälkimmäisellä otin valssin kautta niistopersjättöön ja perkeles ku onnistui :) Tää oli tietty taas ihan liekeissä, mun pirkko :) Ihana :)

Sisäsiistiksi se ei kait koskaan opi..Pahkis oli tossa asiassa satakertaa viisaampi. Samalla tavalla kait tuota koitetaan opettaa, mutta jotain ei osata tehdä kait oikein. Nyt on enempi yhdistänyt niin, että alkaa tekemään pissaa sisälle päästäkseen ulos. Voisko olla niin fiksu, että tekee pissoja sisälle, jotta pääsisi pihalle kun pihalla on kivaa? Kun sen sitten päästään ulos niin hetken päästä vetelee joku keppi suussa tai jotain ja pitää omaa kivaa. No, on se ehkä nyt viikon aikana vähän paremaksi tullut. Kakkoja ei juuri tule sisälle.

Avan kanssa on mennyt treenit hyvin. Se on kulkenut hyvää vauhtia ja tehnyt hyvin töitä. Viime treeneissä Jari piiskasi vaikeaa rataa, jossa meillä oli pulmia alun kanssa. Kun ei vaan ehtinyt niin ei ehtinyt. Voitte ehkä kuvitela, millanen rata syntyy kun Jari laittaa 30 estettä niin, että joka paikkaan pitää kiireellä ehtiä. Rata koostui oikeasti aika hankalista kohdista, joihin vaan oli pakko ehtiä. Mä tykkään tollasista kun tykkään juosta!

Ens lauantaina olis riman kisat avan ja metkun kanssa. tein myös kisakalenterin sm-kisoihin saakka valmiiksi ja sovitin siihen sovittuja leirejä, treenejä jne. eipä jäänyt kait yhtään vkonloppua vapaaksi. ja itseasiassa ei arki-iltojakaan muutamaan maanantaita lukuunottamatta. Siispä päätin, että tänään tämä tyyppi hengailee ja jättää treenit väliin. Salilla kyllä käväsin ja kohta lenkille, mutta sitten jos tohon sohvalle.. :)