Hyvää pääsiäistä kaikille!

Ihanan leppoinen pääsiäinen :) En ilmoittanut mihinkään kisoihin kun ilmoajan loppuessa en vielä tiennyt, missä kunnossa sitä tähän aikaan olisin. Olen oikein hyvissä voimissa joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Ehkä hipusen on havaittavissa vielä, että kovemmassa vauhdissa tasapaino ja suuntien hahmottaminen ei ole vielä ihan kohdillaan ja syke nousee normaaliin verraten nopeammin ylös, mutta olen kyllä jo tehnyt kaikkea aika normaalilla tavalla. Tai no, oikeastaan en, sillä en ole vielä käynyt juoksulenkeillä enkä salilla tms. mutta agilityä ja töitä oon harrastanut. Ja itseasiassa jos nyt ihan mietin niin oonhan noitakin keventänyt vielä ja perunut vähän menoja joten sillätavalla varovasti, mutta normaaliin päin kuiteskin. Aika hämärään tää homma nyt jäi, että mikä loppuviimeksi kaiken kumman oireilun syynä oli. Lääkäri kait uskoi, että virusta olisi syyttäminen tästä kaikesta, mutta mene ja tiedä. Käyn vielä kontrolloimassa tässä kuukauden päästä maksa- ja sappiarvot, jotka oli koholla, mutta muuta suunnitelmaa ei nyt ole ja miksi olisikaan kun vointi on mennyt näin jo parempaan.

Käytiin keskiviikkona Jaakon koulutuksessa. Treenasin molempien kanssa ja Pasi ja Anja olivat kanssa. Oikeastaan aika hyvä setti jälleen kerran. Avan kanssa nyt on niin ihanan helppoa kaikki meneminen kun se on sellainen juna, joka lukee ohjausta taitavasti. Pieni keskittymisen herpaantuminen sille sattui kun mikälie ajatuspieru iski kesken treenin, mutta pääsi siitä melko nopeesti yli. Katseen käyttämisestä puhuttiin sen kohdilla ja ihan aiheesta. Jätän Avan aika oman onnensa nojaan, enkä paljoa sitä katseella auta. Kun tein niin,pystyi se tietämään nopeammin asioita ja kykeni jättämään yhden turhan laukka-askeleen väliin. Näkyyhän se ajassa jos kokonaisuutta ajattelee. Takaaleikkauksia täytyy muistaa rohkeammin hyödyntää, sillä Ava säilyttää niissä vauhdin ihan mukavasti. Valsseissa ei turhia jarrauksia vaan valssi vaan nopeasti valmiiksi ja luotto siihen, että koira lukee tilanteen itse ja valmistelee itse hyppykaaren sopivaksi. Onhan tuo jo kokenut elukka, joka osaa niin kyllä tehdä.

Pirkko piti kaikki rimat ylhäällä koko treenin ajan! hyvä Pirkkis! Pätkissä mentiin, mutta melko mageita pätkiä kuiteskin. Hiottiin pakkovalssia paremmaksi- enemmän tahtoa merkkaukseen ja paremmin alta pois, merkkaavan käden liikkeen jatkamisessa täytyy olla myös tarkempi, että en vaihda kättä liian nopeasti uuteen ohjaavaan. Vauhdikasta persjättöä myös treenattiin ja kun kaikki osuivat kohdilleen niin jee, aika huippua. Kun vaan osaisi ajoituksen, käskytyksen ja liikkeen rytmittää. Helppoa- no ei vielä. Takaaleikkauksissa mun ei tarvi niin puskea päälle. Vähempikin riittäisi, sillä hyvin tuo lukee ainakin helpot leikkaukset. Pirkkis menee täysii ja jaksaa, jaksaa, jaksaa, jaksaa. Aika ihana elukka!

Videosta vielä. Palkkauksia oon miettinyt tosiaan aika paljon ja nyt mun on pakko pakottaa itseni tekemään ne paremmin. Kontakteilla täytyy vahvistaa katsetta eteenpäin, mutta muuten oon niihin tyytyväinen. Kepeillä kerralla vähemmän toistoja, jotta ei tulisi sitä virhettä, jonka jälkeen seuraa usein jumitusta. Vähemmän puskemista, enemmän vastuuta. Tilaa se haluaisi, mutta sitä täytyy treenata, että ei livahda takaakiertoihin aina kun olen liian lähellä sen mielestä. Vielä saisin rohkeammin ajatella eteenpäin, varmistelua on havaittavissa.Päällejuoksut ovat erivaikeita, niihin täytyy panostaa jossain kohtaa. Mutta oon toki myös kaiken harjoiteltavan sälän ohessa tyytyväinen moneen asiaan. Ennenkaikkea siihen, että Pirkko palkkautuu hyvin ja sen asenne on kohdillaan. Kontaktien pohjatyö on tehty riittävän hyvin, sillä vauhti on hyvä ja aika tasapainossa sen suhteen, että malttaa pysähtyä. Se rakastaa alastuloja edelleen ja haluaa niille nopeasti. Se periaatteessa kyllä haluaa pitää rimat ylhäällä, mutta ei aina vaan vielä osaa. Pää vie liian kovaa, eikä kroppa pysy vielä ihan mukana kun vauhdinhurma iskee. Kuitenkin käyttää kroppaansa hyvin ja kykenee aikamoisiin mulkeroihin ja kovasti vauhdista kokoamisiin ja taas spurttaamisiin. Miksipä en siis olisi tyytyväinen kun monet perusjutut on ikään nähden hyvin kohdillaan. Eihän noiden vielä tarvi valmiita olla tuossa iässä :) Oon siinä Zeljkon kanssa samaa mieltä, että odotukset on niin kovat noiden nuorien suhteen meillä suomessa. Kaikki pitäisi osata jo täydellisesti, vaikka ovat vielä ihan kesken.

Nyt voisin tästä ryhdistäytyä ja lähteä Pirkkiksen kanssa treenaamaan pyörätuolilla liikkumista. Otin töistä sellaisen lainaan pääsiäiseksi ja tarkoitus oli kaikenlaista tehdä. Naapurit saattaa pitää meitä entistä oudompina kun vetelen tuolla tuolin kanssa. Oikeastaan tosi hyvä saada myös itse kokemus siitä, miltä tuntuu kun ihmiset pälyää. Ny menoks!

Näin meillä nautiskellaan pääsiäisen rauhasta!