kera Pirkon ja Avan.
Pirkkohan näemmä jo irtoo ja hakee esteitä. Jotain sellaista voi kait odottaakkin jos äippäänsä tulee. Tänään pikkusen hypyillä pyörittelyitä, käännöksiä ja sivusuunnassa irtoamisia sen kanssa. Siis ilman rimoja ja vähän vaan. On se vaan hassunhauska koira. Tykkään sen ilmeestä, on aika intensiivisen oloinen ja haluaa mennä kovaa. Muutenkin tunnun tykkäävän siitä ihan liikaa- kamalaa jos sille kävisi jotain. tai ehkä koirasta ei voi tykätä liikaa? Eilen yhdeltä seurakaverilta kuoli tapaturmassa nuori koira. Edellisenä iltana kehui, miten sen kanssa on mukava mennä jne. Miten elämä voikaan olla noin julmaa...ja oikeesti- koskaan et tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Mutta ehkä parempi tykätä täysillä ja nauttia kun jotain muuta.
Avan kanssa myös vähän. Keppikulmia, lähtöä ja vähän jotain irtoamista myös. Avokulmat on kyllä melkosen kehnot. Täytyy panostaa niihin.
huomenna kisaamaan. Huippua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti