sunnuntai 4. syyskuuta 2011

kaikki hyvin!

Tuossa tuo Alli vieressä makoilee ja päivä päivältä näyttää paremmalta. Nyt jätettiin kipulääkkeet antamatta eilen illalla kun ei enää näytä niitä tarvivan. Toki annetaan jos on tarvis. Kakkaa, pisssaa, syö vähän ja usein kerrallaan, mutta ruoka pysyy hyvin sisällä, eikä ole turpoillut tms. Haavat näyttää hyvälle ja mielialakin on jo parempi. Viime yön minäkin jo nukuin ekaa kertaa hyvin, vaikka unet olikin taas aika roiseja. Mä meen näihin koirien sairasteluihin niin tunteella mukaan, että unissa käyn läpi aika villejä juttuja. Parina viime yönä mulla on ollut itselläni leikkaushaavoja siellä täällä, oon mittaillut Allille ruoka-annoksia ja aina laittanut vääriä määriä jne. Mutta nyt en sentään enää heräillyt ja aamulla olo oli pirteä. Alli on parit viime yöt nukkunut sängyssä ja nukkuu kuin tukki. Nyt näyttää siis kaikki hyvälle ja olo alkaa helpottamaan meillä jokaisella!

Ollaan Sussun ja Piken kanssa vähän treenailtukkin tällä viikolla. Torstaina kävin Pasia ja pahkista tuuraamassa veijon ryhmässä, perjantaina käytiin Turussa Elinan koulutuksessa ja äsken kotiläksyjä treenimässä itsekseni tuossa lähikentällä.

Ava kulki hyvin Veijon treeneissä, vaikka rata oli osittain aika haasteellinen. Yksi putken jälkeinen tiukka kuljetus tuotti vaikeuksia, mutta vähän suunnitelmaa hiomalla saatiin kohta hyvin pelittämään. Veijo tykkäsi, että Ava kulki kovaa ja erityisesti kontaktit pelittää hyvin. Totta, niin tekee. Ihana koira kun mitä vaan tekee niin useimmiten homma vaan jotenkin pelittää. Saa sitten valita ikäänkuin monista vaihtoehdoista sen sopivimman (joka usein on meille kunnon vedätys ihan perusohjauksella). Pirkko pääsi myös hieman treenimään. Pakkovalssin merkkausta vahvistin, kääntymisten suhinoita yritin rytmittää oikein, irtoamista ja valsseja sekä vaan kovaa menemistä. Pirkkis oli hyvä :)

Perjantaina Elinan opeissa sisaruskatraan kanssa. Tehtiin alkuun perusjuttuja ja sitten sylkkäreitä, joita oon vältellyt kun tuntuvat ärsyttäviltä. Ehkä siksi tuntuvat vaikeilta kun pike ei niihin oikein "imase" kun ei halua tulla suoraan kohti tai jotain. Erityisesti vasemman puolen sylkkärit olivat ihan kadoksissa, varmana myös siksi, että oon nyt jonkin verran treenaillut sivulle tuloja (tulee edestä). Meillä on ollut nyt teemana vahvistaa, että katsoo esteitä, irtoisi ja menisi hyvällä innolla. Nyt on kait aika tasapainottaa hommaa ja treenata enemmän, että kulkee mukana, seuraa ohjausta ja tulee käteen. Myös sitä, että palkka on jossain valmiina, eikä ryykäse sinne ennenkuin on tehnyt tarvittavat temput. Ekaa kertaa ikinä muuten mun koirasta sanottiin, että hakee esteille hulluna, eikä seuraa ohjausta! ja niinhän se perjantaina taisi tehdäkkin :) Elina katsoi myös, missä vaiheessa kontaktit oli ja tehtiin beibispuomi ekaa kertaa ikinä kokonaisena. Alastuloilla kotiläksyksi häiriötreenit ja tule-sanan vahvistamista. Pirkko teki musta just niin hyvin kuin osasi kontaktin ja hämmennyin, miten osasikaan mennä jo koko puomin. Siis ihan keskenhän toi homma on, mutta tekee sen, mitä osaa. Mukavaa, että sillä oli selvästi ajatus päästä 2on2offiin mahdollisimman nopeasti. En aio kokonaista puomia nyt enää tehdäkkään ennen talvea, mutta alastuloa toki vahvistan ohjeiden mukaan.

Siispä äsken treenailemaan edellä mainittuja. Vahvistin ihan klikkerillä Pirkolle, että tulee käteen "tähän" (vaikka kädessä ei olisi lelua tai namia) ja rupesi kyllä hyvin tulemaan kun tajusi, että kun tulee käteen niin pääsee palkalle. Sain tehtyä sylkkäreitä molempiin suuntiin ja poispäinkääntöjä myös. Noi poispäinkäännöt on sylkkäreitä helpompia kun ei tarvi tulla kohti. Vasemmalla sylkkäri ja myös poispäinkääntö ovat vaikeampia joten niitä nyt sitten lenkeillä ahkerasti treenaillaan. Ja sitä pitää treenata, että kulkee kädessä mukana, eikä vaan käy nokkasemassa. Hyvin kesti nyt sen, että lelu oli valmiina jossain odottamassa, eikä pyrkinyt lelulle ennenkuin sai mennä sinne. Vahvistin myös sitä kotiläksyä, että putken ja kahden suorassa linjassa olevan hypyn välissä oli lelu odottamassa, joka sen piti ottaa mukaan, vaikka vedätin täysiä. Pari ekaa kertaa kaahotti ohi lelusta, mutta nostin vähän lelun arvoa leikkimällä sen kanssa, jonka jälkeen toimi hyvin. Tarkoituksena siis estää vahvistumasta tuota juostaan kilpaa ja esteet voittaa kaiken-asetelmaa. Myös alastulon vahvistamista kotiläksyjen mukaisesti.

Treenasin sussun myös. Sille kunnon palkkahäiriöt niin, että radan reunalle tein superpalkkakasoja ja sen piti seurata ohjausta ilman, että tiesi, että mulla on palkkaa olemassa. Alkuun läksi parit kerrat haahuilemaan kohti palkkoja pois ohjauksesta joten lopetin tylysti siihen ja vei hihnaan sen radan reunalle ja otin pirkon treenaamaan. pari kertaa riitti niin muisti taas, että ketä ja mitä agilityssä tulisi seurailla. harmi vaan, että vaikka näitä tän tyyppisiä häiriötreenejä sen kanssa oon tehnyt paljon niin ensi kerralla vaatii taas parit kikkailut kunnes muistaa, että leluille ei karata ohjauksesta. tein myös sen kanssa samoja sylkkäri ja poispäinkääntötreenejä kuin piken kanssa. Avalle noi on ihan helppoja kun hakee mua sata kertaa enemmän kuin esteitä. Siispä lopuksi vahvistusta, että irtoaisi, menisi kovaa sekä katsoisi myös esteitä.

Pahkis supermies täytti eilen 2v. Se aloitti aamun rakastamalla meidät taas kuoliaaksi niinkuin aina aamuisin tykkää tehdä. pasi vei sen synttäripäivän kunniaksi vähän treenaamaan ja taisi päästä ihan privaattilenkillekkin vielä. Vitsit, että se on kyllä mahtava superpersoona, aivan täydellinen ja niin hassunhauska. Ihan pimeehän se on, mutta just siks niin ihana. Meidän Pahkis on kyllä ihan lottovoitto!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti